Laulutaidosta yritysvierailuihin

Viikko reissun päällä vierähti. Ihanasti ja oikein nopeasti se menikin. Aika kului töitä hakiessa, shoppaillessa, ihanien ihmisten kanssa hengaillessa ja kahvitellessa. Mikä sen parempaa. Tein niin ihania piristäviä vaatelöytöjä mustan täyteiseen vaatekaappiini. Nyt kevät saa tulla!

 

Tämä päivä alkoi upealla auringonnousulla, mikä loi koulumatkaan aivan uudenlaista fiilistä. Aurinko värjäsi jäänsinisen pilvettömän taivaanrannan punaisen eri sävyihin. En harmikseen saanut otettua kuvia, kun oli niin kiirus ja sormet olisi jäätyneet!

Kova kiire johtui yritysvierailulle lähdöstä. Kuten aina, niin tänäänkin oli otettava tossua toisen eteen kovalla vauhdilla. Onneksi kerkesin perille. Tosin kädet ilmassa heiluen ilmoitin tulostani, juuri ennen kuin muut meinasivat hurauttaa karkuun koulun pihasta. Kyllä hieman nolotti. En ymmärrä, olin herännyt oikein monta tuntia aikaisemmin. Koskaan en osaa olla ennen sitä viimeistä minuuttia paikalla. Dääm. Nyt ei syy "melkein" myöhästymiseen, ollut pelkästään minussa. Kelloni oli minuuttia vaille lähdön autoon saapuessani. Taisi kuskilla olla vissiin hoppu!

Kävimme vierailuilla kolmessa täysin erilaisessa tehtaassa. Yksi valmisti ikkunalaseja, toinen kaikenlaisiin työkoneisiin hyttejä ja kolmas metallisia laitteita sekä osia. Mielenkiintoisia kohteita kaikki. Mahtavaa oli huomata kuinka erilailla sai irti vierailusta, verrattaessa opintojen ensimmäisinä vuosina tehtyihin tutumiskäynteihin. Näköjään jotakin on jo jäänyt mieleen koulun penkiltä! Tehtävänämme oli miettiä oppitunneilla käytyjä asioita käytännön toteutuksessa. Kuinka hyvin yritykset olivat hyödyntäneet tiettyjä toimintamalleja. Löysimmekin paljon opintoihin liittyviä onnistuneita kokonaisuuksia ja ratkaisuja.

Ikkunatehtaan varastossa. En ollut koskaan ennen nähny näin isoja laseja!

Kaikesta seisoskelusta ja tutkailusta sain alaselän ja jalat kipeiksi. Sain vielä tallustaa puoli tuntia koululta kotiin. Matka taittui kyllä mukavasti auringonsäteistä nauttiessa ja alaselän kipu hälveni jo alku matkasta. Jalat olivat kumminkin muusia päästyäni kämpälle. Syömisen, pienen lepuuttelun ja laulutuokion (sori naapurien korvat) jälkeen päätin vielä jumppailla hetkisen.

Nyt jo väsyneeseen suihkun raikastamaan mieleeni juolahti.. Tietäisikö joku hyvää laulunopettajaa Ylivieskasta? Olisi kiva oppia hallitsemaan ääntä hieman. Myös näin ajatellen lähimmäisiä ja naapureita se olisi viisasta. Jotta he eivät joutuisi kärsimään minun pakollisesta laulamisen tarpeesta, nimittäin se iskee aina välistä.

Totta tosiaan, se on viikonloppu taas edessä. Nauttikaa ihmiset!

- Sarlotta

Suksimalla uuteen vuoteen

Välillä on etsittävä uusia polkuja

Joulu, uudenvuodenjuhla ja reissut ovat takana. Upeat muistot erilaisista hetkistä ja tilanteista, perheestä ja niin vanhoista kuin uusista ystävistä ovat tallentuneet mielen sopukoihin ja kuviksi matkapuhelimen sekä kameran muistikorteille. Loma teki tehtävänsä. Ainakin mielelle. Vaikka se saikin aikaan hetkellisen fyysisen pahan olon kaiken matkustamisen, valvomisen ja touhuamisen myötä.

Aamupäivällä päätin karistaa kehon ja mielen rasitukset. Hyppäsin monoihin, tuikkasin korvanapit korviin, heilautin suksipaketin auton takakonttiin, kipusin ratin taakse ja hurautin kolmen kilometrin päähän hiihtoladulle. Latu oli hyvässä kunnossa, pakkasta vain kuusi astetta ja sukset luistivat äärettömän hyvin. Hiihdin ja hiihdin, potkin vauhtia suksiin, työnsin mitättömillä lihaksillani voimaa sauvoihin. Tunsin kuinka mieleni rentoutui ja keho tiristi itsestään kaikkia ylimääräisiä tuntoja ja asioita. Olo keveni kevenemistään ja muutuin mielessäni keijuksi. Sukset siipinä leijailin valkoisella latupilvellä. Suksin suksimistani, voimien äärirajoille saakka. Ajoin kotiin, pidin hetken venyttelytuokion ja otin suihkun. Lopputuloksena oli voimaton, mutta uskomattoman hyvä fiilis. Voiko mikään maailmassa olla niin parantavaa kuin urheilu ja sen tuottama nautinnollinen hyväolo?

Tunturissa kulki paremmin perinteisellä.

Luisteluhiihto on mun lemppari.

Uskon säännöllisen urheilun olevan lääke moneen ongelmaan. Ainakin itselläni se parantaa fiiliksen kuin fiiliksen. Siitä saa voimaa ja jaksamista jokaiseen elämän hetkeen.

Näissä maisemissa lasketeltiin alas tunturia.

On ihana päästä takaisin arkeen ja kiinni normaaliin päivärytmiin. Juhlaa, vapaa-aikaa ja rentoutumista tarvitaan. Tekee hyvää päästä hetkeksi irti ”oravanpyörästä”saadakseen vain nauttia läheisten ja ystävien läsnäolosta, nukkua pitkään (rytmistä riippumatta) ja syödä hyvin. Sen jälkeen kykenee jälleen työskentelemään täysillä henkisesti ja fyysisesti. Loman antamin voimin jaksaa taas tavoitella unelmia ja kantaa kortensa kekoon tämän yhteiskunnan hyväksi.

Onnea tähän uuteen vuoteen ja sen tuomiin uusiin "kujeisiin”!

Katse kohti uutta vuotta!

Toivottaen

Sarlotta

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua

Meillä kävi eilen tonttu. Kyllä, ihan oikea tonttu! Sellainen satuhahmo kuin joulupukkikin. Tonttu vei ikkunalaudalta lasten toivekirjeen. Kirje odotti kaksi päivää ikkunalla, sitten se katosi. Tonttu-ukko sen varmastikin näin joulun alla vei. Jännityksen puna kohosi kolmevuotiaan poikamme poskipäihin kun kirje oli kadonnut. Joulu on jännää aikaa. Lasten silmissä tuikkii ilo, ilmassa on jännitystä ja salaisuuksia. Meillä vanhemmillakin on helpompaa ovathan tonttu-ukot apunamme kasvatuksessa. "Kyllä tonttu varmasti katselee, että nyt ei vielä meillä olla nukkumassa." "Tontut siellä jossain saattavat kuunnella, että peseeköhän se A nyt hampaansa.."


Tonttu-ukko hiippalakki
jouluyötä valvoo.
Tähtitaivaan enkeleitä
aatoksissaan palvoo.
"Joulussa on taikaa", pieni tonttu hiljaa tuumaa,
hennon suukon enkeliltä poskeltaan kun kuivaa.


Kuvasin tämän ihanan lumienkelin päiväkotimme pihalla. Meillä on lunta, niin pehmeää ja valkoista lunta!

Tänään olen töiden jälkeen koristellut pipareita jouluksi. Suklaiset joulupiparit maistuvat minullekin. En niinkään välitä tavallisesta piparista. Pitää olla joko sokerikuorrutetta, suklaata tai tuorejuustoa. Koristeina karkkeja, nonparelleja tai suklaata. 

Piparinmakuista joulunodotusta joka tupaan. Kaksi yötä jouluun on..


Janika-tonttu

Mahtavat kirppislöydöt ja jotain muuta

Huhheijjaa, meinasin toivottaa uutta viikkoa ja uusia kujeita, mutta tämä viikko on tosiaan kohta jo puolessa välissä. Aika kuluu niin nopeaa, liiankin vauhdilla. Muistelimme eilen valokuvien kautta mennyttä aikaa, kauhistuimme. Miten sitä itse on ollut niin pikkuinen ja kaikki rakkaat ihmiset ympärillä varttuneet ja kasvaneet! ”Pläräsimme” läpi elämän onnellisia hetkiä, reissuja ja juhlia, jotka ovat tallentuneet kameran filmille. Tunteiden vyöry nousi pintaan ja melkein tippa linssiin. En halua vanheta, aika ei saa kulua enään, haluan nuo menneet hetket takaisin! ”Kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää!?”

Brasilia viime keväänä, ollappa noissa maisemissa yhä!

 

Loppu hyvin kaikki hyvin, siitä selvittiin ja tajusimme, että pitää muistaa elää hetkessä. Onni on tässä ja nyt. Pitää nauttia joka päivä, joka hetki, että saa elää ja olla terve! Ja niin iso kiitos, että on saanut tehdä elämässä kaikkia niitä juttuja ja että niistä on jäänyt muistot, niin mieleen kuin paperille valokuvaksi.

Tämä alkuviikko on ollut ihmeen tuottelias. Olen saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja tehtyä koulutöitä eteenpäin. Tarvitsen aina sellaisen pienen stressin ja viime hetken paineen, että työt alkavat sujumaan. Kumma on, että mielestäni työni jälki on tuolloin parempaa.

Tänään minulla kävi ihan uskomaton tuuri. Menin ihan huvikseen lyhyen koulupäivän jälkeen kuluttamaan aikaani kierrätyskeskukseen. Sieltä matkaani tarttui vaikka ja mitä. Tein aivan uskomattoman hyviä löytöjä, niin itselleni kuin, siskoni pienelle ”pallerolle”. Sain aikaan myös ekologisuutta tälle pallolle, jossa me asumme. Harvoin käyn kirpputoreilla ja vielä harvemmin löydän sieltä mitään. Nyt oli kumminkin onni matkassa! I`m happy!

Super -löytö

Kengät itselle ja siskon nyytti saa myös osansa.

Matkaan lähti myös tällainen villapaita!

"Onni! Voi se on yksinkertaista! Se on hyvä terveys ja huono muisti!" — Ernest Hemingway

Näissä fiiliksissä toivotan Teille kaikille lukijoille iloista ja ahkeraa loppuviikkoa!

Terkuin Sarlotta