Piparin tuoksua, tonttujen juoksua

Meillä kävi eilen tonttu. Kyllä, ihan oikea tonttu! Sellainen satuhahmo kuin joulupukkikin. Tonttu vei ikkunalaudalta lasten toivekirjeen. Kirje odotti kaksi päivää ikkunalla, sitten se katosi. Tonttu-ukko sen varmastikin näin joulun alla vei. Jännityksen puna kohosi kolmevuotiaan poikamme poskipäihin kun kirje oli kadonnut. Joulu on jännää aikaa. Lasten silmissä tuikkii ilo, ilmassa on jännitystä ja salaisuuksia. Meillä vanhemmillakin on helpompaa ovathan tonttu-ukot apunamme kasvatuksessa. "Kyllä tonttu varmasti katselee, että nyt ei vielä meillä olla nukkumassa." "Tontut siellä jossain saattavat kuunnella, että peseeköhän se A nyt hampaansa.."


Tonttu-ukko hiippalakki
jouluyötä valvoo.
Tähtitaivaan enkeleitä
aatoksissaan palvoo.
"Joulussa on taikaa", pieni tonttu hiljaa tuumaa,
hennon suukon enkeliltä poskeltaan kun kuivaa.


Kuvasin tämän ihanan lumienkelin päiväkotimme pihalla. Meillä on lunta, niin pehmeää ja valkoista lunta!

Tänään olen töiden jälkeen koristellut pipareita jouluksi. Suklaiset joulupiparit maistuvat minullekin. En niinkään välitä tavallisesta piparista. Pitää olla joko sokerikuorrutetta, suklaata tai tuorejuustoa. Koristeina karkkeja, nonparelleja tai suklaata. 

Piparinmakuista joulunodotusta joka tupaan. Kaksi yötä jouluun on..


Janika-tonttu

Joulun tuntua

Melkein aloin nukkumaan, mutta en malttanut ihan vielä. Hiivin keittiöön juomaan vettä. Olkkarin ikkunoista loisti valkoinen lumivaippa ja pensasaidan oksilla kimaltelivat pienet jäätimantit. Jouluvalot valaisivat hämärän huoneen. Siinä yöpaitasilla seisoessani vihdoin tunsin sen. Yössä loistavat valot ja hämyinen tunnelma kutittivat joulumielen mun sisällä eloon. Jes, tää fiilis löysi sittenkin perille!

Keskitalven tummuuteen viritettävä valonjuhla on näillä leveysasteilla, kaamoksen ja kylmyyden armoilla, yksi hengissä selviämisen perusta. Juhla-asuun puettuna kolkko pohjola on huomattavasti viihtyisämpi paikka asua. On äärettömän kaunista ajatella, että kiireistään ja velvoitteistaan suurin osa kansasta pakenee viikoksi läheistensä kanssa rauhoittumaan ja nauttimaan. Toivottavasti.  

En välitä kinkusta, mutta sen paistosta ilmaan vapautuva haju kuuluu jouluun siinä missä hyasintit, piparkakut, kuusi ja kynttilät. Tuoksujen lisäksi joulu on täynnä makuja, valoa ja lämpöä sekä antamisen iloa. Ja onhan lahjoja kiva myös saada! Minulle aito joulutunnelma tulee naurun ja höpötyksen keskellä ykköstyyppien kanssa kotona, jouluperinteitä unohtamatta.

Marraskuussa kauppoihin saapunut joulutavaramassa puistatti. Joulunavaukset ja kauneimmat joululaulut jäivät välistä. Keskiajan musiikilla maustettu joulukonsertti kirkossa sai korvat soimaan. Joulukortit unohdin postittaa. Lahjoja on hankkimatta. Aatoksi lupaamani elämäni ensimmäiset lanttulaatikot ovat vasta raaka-aineina jääkaapissa. Eikö ole ihan hyvä syy nauttia nyt vihdoin löytyneestä joulumielestä niin paljon, että keskellä yötä olkkarin lattialla naputtaa siitä tekstiä?

Vaikka on todella rentouttavaa katsoa maailmaa lattianrajasta ja kellua jouluolossa, täytynee vetäytyä takaisin nukkumaan.  Huomenna on saatava tekemättömiä tehdyiksi. Kuvituksena luonnon juhla-asua päivänvalossa ja jouluisia räpsäisyjä iltasella.

Enää muutama yö ja sydäntalvessa tuikkiva juhla on meillä. Nautinnollista joulunodotusta!
                                                                
                                                               <3 Jenny