Sellerillä irti viikonlopusta

Nokka kohti uutta viikkoa!

Hjeh, viikko vierähtänyt viimeisestä blogi-päivityksestäni. Tänään on ollut kunnon maanantaiväsymys. Mikään ei ole oikein ottanut tulta alleen ja viikon alku on ollut hyvin kankea. Aamulla nukuin melkein pommiin koulusta ja huomasin lisäksi kahvinkeittimen rikkoutuneen, jonka vuoksi virrat oli poikki puolesta keittiöstä. No siinä leikin sähkömiestä ja painelin kytkimiä sähkötaulusta toiseen suuntaan, kunnes sain valot keittiöön ja kahvit suodatettua Brasilia -reissun tyyliin, vedenkeittimen ja suodattimen avulla suoraan kuppiin.

 Kroppani on ollut jotenkin todella sekaisin nyt pari päivää. Viikonloppuna tuli vissiin syötyä liian raskaasti. Niinpä olen etsimällä etsinyt rohtoja keventääkseni ja parantaakseni fiilistä. Ja kyllä se sieltä lopulta löytyi, ainakin niin uskon vakaasti. Tuplasin päivän selleriannostukseni, niin jo rupesi kropassa kiertämään. Selleri on erittäin tehokas nesteenpoistaja sekä muutenkin erittäin vitamiinipitoinen vihannes (C- ja B-vitamiineja sekä kuituja). Olen tässä kuukauden verran opettamalla opettanut itseäni syömään sitä ja nyt eilen teinkin jo ennätyksen: kolme vartta paljaaltaan! Alkuun ajattelin, ettei makuun voi ikinä, koskaan tottua. Kumminkin eilinen makuelämys oli jo aivan uutta eikä sellerin ”suolaisuus” tunkeutunut enää niin vahvasti makunystyröihin. Mieleeni on monet kerrat noussut ensimmäinen kahvinjuontihetkeni. Olimme tuolloin Ylivieskassa isovanhemmillamme kylässä ja isonsiskon painostuksen alaisena keitin itselleni kupin kahvia.  Makuelämys oli jotain aivan hirveää. Elämäni ensimmäinen kuppi kahvia, mustana. Juomalla sitä oppi juomaan ja uskon, että sama pätee selleriin. Ainoastaan siinä ei ole mitään koukuttavaa kofeiinin kaltaista ainesta, mutta elämystä voi verrata. Maista! Saatat oppia rakastamaan sitä, etkä ehkä voi enää elää ilman! ;) En tiedä onko se korvien välissä vai missä, mutta selleri on virkistänyt kummasti koko minun mieltä että kehoa.

Itse "virkistäjä"

Ei muuta kuin nautiskelemaan.

Kämppikseni sai minut kiinni jumppaamasta punaisena hikipallerona olohuoneesta. Näky oli varmasti huikea ja minua nolotti. Olo, jonka jumppaus tuotti korvasi kuitenkin häpeän ja nolouden tunteen ja nyt voin hyvällä omalla tunnolla istua iltaa kera iltateen. (Menisikö Janika tämä ensimmäisestä fb:n kahvihaasteesta?)

Maailman parasta teetä.

Jälkivenyttelyt

 Virkeää alkavaa viikkoa kaikille tasapuolisesti!

Ystävällisesti

Sarlotta