Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntoilu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Sunnuntain tunnelmia


Hrrrhrrrhrr, naarastiikeri kehrää. Lapset nukkuvat. Päivän lenkki on tehty ja kahvinkeitin pörisee keittiössä. Meidän perheen koettelemus, flunssa, alkaa olla voitettu. Tänään pääsimme viikon tauon jälkeen koko perhe ulkoilemaan. Paikallisen liikuntakeskuksen lähimaastossa oli hyvä hiihdellä ja laskea mäkeä. Vuorotellen miehen kanssa kävimme suksien päällä hakemassa hikeä ja hyvää mieltä. Nyt naurattaa, illasta on tulossa mukava! :)



Olemme normaalisti hiihtäneet tammikuuhun mennessä satoja kilometrejä. Tänä vuonna rakennusprojektin vuoksi hiihtäminen on skipattu liikuntaohjelmasta kokonaan. Aikapulassa on nopeampaa ja helpompaa startata juoksulenkille suoraan kotiovelta, käydä salilla tai jumpata kotona. Toivottavasti jo ensi talvena perheemme tilanne on toinen ja hiihtäminen palaa arkeen -niin ihanaa se on! Tänä talvena olen pari kertaa hiihtänyt lomareissuilla joko lainasuksilla tai vuokrannut kapulat alleni. Tämänpäiväisen lenkin jälkeen voin todeta, että hiihtäminen on todella välineurheilua! Mieheni on ostanut minulle erittäin hyvät hiihtovälineet eikä suinkaan turhaan! En voi verrata hiihtoa omilla suksillani menemiseen lainavälineillä! Suosittelenkin jokaisen hiihtonautintoa etsiskelevän vilkaisemaan suksiaan ennen seuraavaa lenkkiä. Hiihtäminen muuttuu helpommaksi ja nautinnollisemmaksi jos monot ovat tukevat, sukset sopivan "jäykät" ja voitelu kohdillaan. Aijjai, veikkaan, että jok´ikinen suomalainen hiihtäisi jos saisi alleen kunnon sukset!!! :)


 
Suksilla on merkitystä. Näiden kyydissä oli tänään hyvä mennä! :)




Kävimme tänään raksalla. Piti käydä kurkkimassa muurareiden työnjälkeä. Leivinuuni ja olohuoneen takka ovat työn alla. Minulla on ollut viime päivät "keittiöstressi". Eilen stressi kuitenkin helpotti, löysin nimittäin unemieni "köökin". Olemme nyt muutamana viikonloppuna kierreleet keittiöfirmoja ja tehneet alustavia suunnitelmia. Millään firmalla ei ole tuntunut olevan kaappeja, jotka olisivat näyttäneet minun verkkokalvoillani täysin sopivilta taloomme. Helpotus oli suuri kun astuin oululaisen HTH-keittiöfirman ovesta sisään! Olen tuskaillut vetimettömien kappien valinnassa. Jos malli on miellyttänyt silmää, se ei ole vakuuttanut käytännöllisyydellään. Käytännöllinen taas ei ole miellyttänyt näköaistia ja niin edelleen. HTH-keittiöt myyvät ainutlaatuisen kaunista, selkeää ja käytännöllistä VH-7 mallistoa. VH-7 kaapistoissa ei ole vetimiä, mutta silti laatikot ja esim. inegroidut jääkaapinovet on helppo avata. Valinnanvaraa kaapinovien, työtasojen ym. suhteen tuntui HTH:lla olevan runsaasti. Myyjäkin vakuutti suunnittelutaidoillaan. Toivon, että HTH mahtuu budjettiimme! Allaolevassa kuvassa VH-7 malliston laatikostoja. Mielestäni näyttää niin linjakkaalta! Mitä mieltä te olette? Onko jollain kokemusta HTH-keittiöistä tai VH-7 kaapinovista? :)



Kuva lainattu: http://www.hth-keittio.fi/imagevault/publishedmedia/h1au2zvkln8qevnlg6tx/05_effekt.jpg




Rakennuksen pintamateriaalien kilpailuttaminen ja metsästäminen jatkuvat. Talo valmistuu hitaasti, mutta varmasti. Tämän sinisen ja lumisen merimaiseman myötä toivotan kaikille rentouttavaa sunnuntai-iltaa!


                                                               -Janika-




Kymmenen minuuttia kuvan ottamisen jälkeen taivaalla paistoi -aurinko!



Psst! Katsotaan höyrähdänkö huomenna FitFarmiin. Illalla luvassa Jutta Gustafsberg ja lihakset. Päivitän tunnelmia lähipäivinä.

kuva: http://static.iltalehti.fi/elintavat/tvjutta_110112PP_el.jpg

maanantai 17. marraskuuta 2014

Uuden viikon kynnyksellä...



Viikonloppu vierähti, uusi viikko raksuttaa jo eteenpäin. Raksalesken elämä on palannut raiteilleen. Sunnuntai oli meillä melkein juhlapäivä, isi oli kotona! Voin muuten todeta, että puoliso tuntuu aika kultaiselta kun näkee muutaman kerran viikossa. Ihan muistuvat välillä mieleen ”vanhat ajat” kun miehen kanssa elettiin kaukosuhteessa ja nähtiin vain viikonloppuisin! Puolison olemassaolo myös kotiarjessa maistuu herkulta. On uskomattoman ihanaa kun joku toinen välillä juoksee tyhjentämään pottaa, pyyhkii kaatuneet maidot lattialta tai siivoaa ruokapöydän! Luxuksena sain sunnuntaina päivänvalossa juosta lenkkiäni niin pitkään kuin mieli teki. Juoksinkin ainakin kahden kuukauden patoumat tienvarsille. En pysty välittämään sitä tunnetta, jonka vallassa höyrysin eteenpäin kahden tunnin ajan. Imin raikasta ilmaa sisääni, nautin tihkusateesta ja seilasin ajatuksissani. Kotiin päästyäni väsymys oli poissa, mieli kevyt ja moneen pohdintaan vastaus jäsennettynä. Liikunnan lääkettä määräisin reseptinä kaikille, jotka kaipaavat elämäänsä raikkautta, iloa ja onnen tunnetta! Minun kehoni on aina vaatinut tietyin väliajoin hikistä rääkkiä enemmän kuin mitään muuta. Näin talven hämäryydessä elävä kroppa tarvitsee erityisesti säännöllisiä herätyksiä, liikettä ja sydämensykkeen nostamista, jotta ”hyvän mielen aineet” lähtevät liikkeelle.


 Viikonloppuna onnea toi myös poikamme ensimmäinen luistelukeikka tonttimme rannassa. Meri oli rannasta jäätynyt sen verran, että jäällä pystyi luistelemaan! Meidän rannassa veden syvyys on ainakin reilun 50 metrin matkan 15-20 cm, joten turvallisin mielin päästin pikkumiehen tätiensä kanssa hokkareitaan testaamaan. Preppasimme pientä luistelijaa varautumaan siihen, että pystyssä ei välttämättä pysy lainkaan. Korostimme sitä, että kaatuminen kuuluu asiaan ja pystyssä pysyminen on haasteellista. No, kaikkien yllätykseksi poika seisoikin luistimillaan jäällä kuin vanha tekijä, otti muutamia liukujakin! Äiti-ihminen luonnollisesti melkein liikutuksenkyyneleet silmissään kuvasi kamera kuumana otoksia lapsuuden albumeihin -ja videoita arkistoon. <3 Ovat ne ihmeellisiä, meidän jokaisen maman ikiomat aarteemme!  <3










 Tänään olemme ottaneet lasten kanssa rennosti. Raksaleskikin on antanut itselleen luvan vain ”olla”. Ei lenkki/jumppastressiä tälle illalle. Kävimme lasten kanssa rautakaupasta hakemassa iskälle tarvikkeita ja toimitimme ne raksalle sekä touhusimme kotona kaikenlaista. Tuunasinkin illan iloksi ikivanhasta öljylampusta patterikäyttöisen version, mitä pidätte?  :) Lampulla on tunnearvoa, sillä otin sen muistoksi kesähuvilasta, joka purettiin rakenteilla olevan talomme tieltä. Pidän vanhoista esineistä ja huonekaluista, ne huokuvat mennyttä elämää ja niihin liittyy monia tarinoita. Mitä lie tämäkin lamppu kuullut valaistessaan pimeitä syysiltoja huvilan oleskeluhuoneessa, ulkosaunalla tai keittiön pöydällä… 












Valoa pimeisiin iltoihin sekä tsemppiä kaikille alkaneeseen viikkoon!  Poltetaan kynttilöitä, sytytellään lyhtyjä ja jouluvaloja, vaalitaan hyvää oloa! Marraskuun pimeydessä rakkaus, onni ja tyytyväisyys vasta loimuavatkin! <3 <3


-Janika-


perjantai 14. marraskuuta 2014

Jumppaa ja raksalesken arkea




Edessä on yö ilman raksalla pakertavaa iskää. Tällaisina öinä lapset saavat nukkua äidin vieressä ”ishossa sängyssä”. Iltasadut on luettu ja tonttutarinat kerrottu pariinkin kertaan. On aika rauhoittua ja alkaa tutimaan. Toisella puolella pieni ihminen työntää, painelee ja rapsuttaa peukkuani, toisella puolella ähinä ja pyöriminen ovat käynnissä. Pienet kädet rullaavat äidin hiuksia ”takkumyttyröiksi”. Kuuluu maiskutusta, potkimista ja peiton kahinaa. Vähitellen äänet hiljenevät, liike vähenee ja… Huoneeseen laskee korvia huumaava hiljaisuus. Molemmat nukkuvat! Äidin vatsassa kihelmöi, OMAA AIKAA. 



  


Raksaleskellä omaa aikaa, tuota maagista herkkua, on hyvin vähän ja rajoitetusti. Pääsääntöisesti oma aika käsittää ajanjaksoja illalla sekä aikaisin aamulla tai yöllä. Omalla ajallani joko jumppaan, suunnittelen seuraavaa työpäivää, siivoan tai istun koneella. Tänään jumppasin (ja selasin sisustusblogeja puhelimella). Liikunta raksalesken arjessa vaatii tehokasta ajankäyttöä. Olen päättänyt liikkua myös tämän rankan elämänvaiheen aikana. Kotijumppa (niin typerältä kuin kuulostaakaan) on tämän raksavaimon pelastus! Sen avulla saan hien pintaan, vahvistan lihaksia sekä koordinaatiota. Kotijumpan lisäksi harrastan työmatkapyöräilyä sekä työpaikkaliikuntaa. Lastentarhanopettajan on helppo liikkua työpäivän aikana. Iltapäivisin ulkoilun aikaan juoksemme, hypimme ja pelaamme lasten kanssa hengästymiseen asti: hippaa, porrashyppyjä, hyppynarua jne.. ( Suosittelen ulkoleikkejä kaikille aikuisille. Lasten kanssa remuaminen on ihanaa! Kaiken lisäksi lapset rakastavat aikuisen osallisuutta ulkotouhuissa.)








Illalla juodessani teekuppostani puhelimeni äärellä, mietin elämäämme.  Ajattelin siinä yksin keittiössä istuskellessani, että kuinkahan moni nainen elää kanssani samanlaista elämänvaihetta. Uskon, että meitä on. Meitä, joilla jokainen päivä on täynnä elämää, suunnittelua – ja riittämättömyyttä. Meillä mies on tämän viikon käytännössä asunut rakennuksella. Arjen ruletin pyörittäminen kotona on siis ollut täysin minun vastuullani. Tekemistä riittää, valitusvirsi olisi pitkä. Onnellisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää huomata onni tässä ja nyt.Olen päättänyt keskittyä arjen pieniin iloihin ja siihen, että teen joka osa-alueella parhaani. Onnea tähän päivään toivat monien ihanien asioiden lisäksi muun muassa muovailuhetki lasten kanssa, puhdas pyykki sekä pienten käsien rakentama ”merirosvolaiva-maja” .



      Toshi toshi pitkä käärme ja meri. 


 





                                          Merirosvolaiva-maja.




”Ei onni synny sellaisen saavuttamisesta, mitä meillä ei ole, vaan sen arvostamisesta, mitä meillä jo on. – Koenig” Tämän ajatuksen voimalla toivotan kaikille oikein ihanaa perjantaita ja nautinnollista viikonloppua! <3

-Janika-




keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Minä ja kotijumppa!

  Heippa!

Päivä on ollut pitkä ja kiireinen. Pääsin vihdoin hieman rauhoittumaan pikaisen kotijumpan päätteeksi. Olen nuorin siskoksista, Sarlotta. Opiskelen täälä Pohjanmaalla vielä jonkun aikaa. 

Ajattelin tässä ensimmäisenä kertoa harrastuksestani, kotijumpasta. Se on erittäin opiskelijaystävällinen laji edullisuuden sekä nopeuden ansiosta. Ei tarvitse lähteä kotoa kauemmaksi hakemaan kuntoa sekä positiivista mieltä. Päivän paineet saa purettua kämpän lattialle. On ollut uskomaton huomata, että kotona saa samalla tavalla hien pintaan kuin kuntosalilla. Itselleni tämä on hyvä juttu, kun en tavoittele mahtavia muskeleita vaan kiinteyttä ja hyvää oloa. Ja kuka kiistää, ettei ole mukavampi olla sisällä näin talvella kun pihalla on kylmä ja tulee vettä tai lunta?
Jumppavälineet + hyvä musiikki (, josta saa fiiliksiä ja tehoa treeniin!)

WORK OUT!



 Lähdenkin tästä suihkuun niin palataan taas.

Vielä muistutuksena, käykää osallistumassa arvontaan.


Terkuin
Sarlotta