Uuden vuoden kynnyksellä! :)

Tervehdys vuoteen 2016! Uusi vuosi on toivotettu tervetulleeksi ja vanha vuosi taputeltu. Näin tammikuussa on virkistävää ajatella, että voi alkaa elämään uutta vuotta uusilla päätöksillä ja uudistetuilla tavoitteilla. Meidän perheessä tehtiin uudenvuodenlupauksia, joissa todella on tarkoitus pysyä. Mieheni kanssa päätimme muun muassa ulkoilla ja liikkua paljon, niin lasten kanssa kuin kumpikin itseksemme. Olemmekin luistelleet, hiihtäneet ja laskeneet mäkeä lähes päivittäin -pakkasesta huolimatta! Uudessa kodissa on tilaa liikkua myös sisällä. Alakerran aulassa raikuu mailapeli nytkin -äidin sisustushimo saa luvan vain haaveilla pikkumaalien sekä jumppamattojen raivaamisesta. Iltaisin meillä saa juosta ja jumpata. Eräs ilta vain antauduin alakerran sisustamisen suhteen. Olin juuri itse jumpannut itseni likomäräksi lasten majaleikin aikana ja endorfiineissäni menin lupaamaan perheen pojille lisää "pelitilaa" alakerrassa. Meidän perheessä liikunta on intohimo, näkyköön se kodin sisälläkin!


Tänään pakkasta oli hurjat 24 astetta. Meidän oli tarkoitus olla sisällä ja odotella ystäväperhettä kylään. Olohuoneen ikkunasta  näkyvä maisema muutti kuitenkin löhöilysuunnitelmat. Lapset halusivat hiihtämään tai luistelemaan. Päätimme lähteä kokeilemaan oman rannan jäätä. Hetken aurauksen jälkeen jäällä auringon kirkkaiden säteiden piristäminä luisteltiin jo posket punaisina. Päivän edetessä jäälle haettiin lämmintä kaakaota ja luistelureittejä aurattiin lisää. Saimme seuraksemme myös muita lapsia ja aikuisia. Pakkanen ei haitannut, sillä merellä ei tuullut lainkaan.


Meillä oli kerrassaan upea luistelupäivä! Lasten kehitystä oli jälleen uskomatonta seurata. Kaksivuotias tyttäremme on yllättänyt meidät vanhemmat täysin. Ajattelimme, että hän aloittaisi luisteluharjoitukset vasta ensi vuonna, 3-vuotiaana. Tyttö päätti kuitenkin itse luistella jo tänä talvena. Hän sai kerran kokeilla isonveljen  kakkosluistimia. Vaikutuimme niin, että ostimme neidille omat luistimet. Temperamenttinen ja päättäväinen tyttö liukuu jo hienosti hokkareillaan, nousee itse ylös kaatumisen jälkeen ja ennenkaikkea NAUTTII luistelusta!

Olosuhteet luisteluun olivat pakkasesta huolimatta lähes täydelliset!

Luistelemaan!

Työssäkäynti ja lapsiperheen hektinen arki liikuntaharrastuksineen on täyttä elämää. Blogi on usein mielessä ja kirjoitukset pulppuavat puolivalmiina päässä. Vuorokauteen mahtuu kuitenkin vain 24 tuntia, joista nukkumiseenkin on varattava osansa. Toivon, että ehdin bloggaamaan useammin. Olen kuitenkin itselleni armollinen -kaikkeen ei voi ehtiä. Tällä hetkellä elämässä tärkeintä ovat läheiset ihmiset. Liikunnan lisäksi kirjoittaminen on intohimoni -ehkä joskus minulla on aikaa kirjoittaa enemmän...


Aikaa on aina siihen, mikä on tärkeintä.


Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! <3 <3 Lisää uudenvuodenlupauksistani seuraavassa postauksessa.

Uudenvuoden yö -16!

<3: Janika

Sunnuntain tunnelmia

Hrrrhrrrhrr, naarastiikeri kehrää. Lapset nukkuvat. Päivän lenkki on tehty ja kahvinkeitin pörisee keittiössä. Meidän perheen koettelemus, flunssa, alkaa olla voitettu. Tänään pääsimme viikon tauon jälkeen koko perhe ulkoilemaan. Paikallisen liikuntakeskuksen lähimaastossa oli hyvä hiihdellä ja laskea mäkeä. Vuorotellen miehen kanssa kävimme suksien päällä hakemassa hikeä ja hyvää mieltä. Nyt naurattaa, illasta on tulossa mukava! :)



Olemme normaalisti hiihtäneet tammikuuhun mennessä satoja kilometrejä. Tänä vuonna rakennusprojektin vuoksi hiihtäminen on skipattu liikuntaohjelmasta kokonaan. Aikapulassa on nopeampaa ja helpompaa startata juoksulenkille suoraan kotiovelta, käydä salilla tai jumpata kotona. Toivottavasti jo ensi talvena perheemme tilanne on toinen ja hiihtäminen palaa arkeen -niin ihanaa se on! Tänä talvena olen pari kertaa hiihtänyt lomareissuilla joko lainasuksilla tai vuokrannut kapulat alleni. Tämänpäiväisen lenkin jälkeen voin todeta, että hiihtäminen on todella välineurheilua! Mieheni on ostanut minulle erittäin hyvät hiihtovälineet eikä suinkaan turhaan! En voi verrata hiihtoa omilla suksillani menemiseen lainavälineillä! Suosittelenkin jokaisen hiihtonautintoa etsiskelevän vilkaisemaan suksiaan ennen seuraavaa lenkkiä. Hiihtäminen muuttuu helpommaksi ja nautinnollisemmaksi jos monot ovat tukevat, sukset sopivan "jäykät" ja voitelu kohdillaan. Aijjai, veikkaan, että jok´ikinen suomalainen hiihtäisi jos saisi alleen kunnon sukset!!! :)

 

Suksilla on merkitystä. Näiden kyydissä oli tänään hyvä mennä! :)

Kävimme tänään raksalla. Piti käydä kurkkimassa muurareiden työnjälkeä. Leivinuuni ja olohuoneen takka ovat työn alla. Minulla on ollut viime päivät "keittiöstressi". Eilen stressi kuitenkin helpotti, löysin nimittäin unemieni "köökin". Olemme nyt muutamana viikonloppuna kierreleet keittiöfirmoja ja tehneet alustavia suunnitelmia. Millään firmalla ei ole tuntunut olevan kaappeja, jotka olisivat näyttäneet minun verkkokalvoillani täysin sopivilta taloomme. Helpotus oli suuri kun astuin oululaisen HTH-keittiöfirman ovesta sisään! Olen tuskaillut vetimettömien kappien valinnassa. Jos malli on miellyttänyt silmää, se ei ole vakuuttanut käytännöllisyydellään. Käytännöllinen taas ei ole miellyttänyt näköaistia ja niin edelleen. HTH-keittiöt myyvät ainutlaatuisen kaunista, selkeää ja käytännöllistä VH-7 mallistoa. VH-7 kaapistoissa ei ole vetimiä, mutta silti laatikot ja esim. inegroidut jääkaapinovet on helppo avata. Valinnanvaraa kaapinovien, työtasojen ym. suhteen tuntui HTH:lla olevan runsaasti. Myyjäkin vakuutti suunnittelutaidoillaan. Toivon, että HTH mahtuu budjettiimme! Allaolevassa kuvassa VH-7 malliston laatikostoja. Mielestäni näyttää niin linjakkaalta! Mitä mieltä te olette? Onko jollain kokemusta HTH-keittiöistä tai VH-7 kaapinovista? :)

Kuva lainattu: http://www.hth-keittio.fi/imagevault/publishedmedia/h1au2zvkln8qevnlg6tx/05_effekt.jpg

Rakennuksen pintamateriaalien kilpailuttaminen ja metsästäminen jatkuvat. Talo valmistuu hitaasti, mutta varmasti. Tämän sinisen ja lumisen merimaiseman myötä toivotan kaikille rentouttavaa sunnuntai-iltaa!


                                                               -Janika-

Kymmenen minuuttia kuvan ottamisen jälkeen taivaalla paistoi -aurinko!

Psst! Katsotaan höyrähdänkö huomenna FitFarmiin. Illalla luvassa Jutta Gustafsberg ja lihakset. Päivitän tunnelmia lähipäivinä.

kuva: http://static.iltalehti.fi/elintavat/tvjutta_110112PP_el.jpg

Jumppaa ja raksalesken arkea

Edessä on yö ilman raksalla pakertavaa iskää. Tällaisina öinä lapset saavat nukkua äidin vieressä ”ishossa sängyssä”. Iltasadut on luettu ja tonttutarinat kerrottu pariinkin kertaan. On aika rauhoittua ja alkaa tutimaan. Toisella puolella pieni ihminen työntää, painelee ja rapsuttaa peukkuani, toisella puolella ähinä ja pyöriminen ovat käynnissä. Pienet kädet rullaavat äidin hiuksia ”takkumyttyröiksi”. Kuuluu maiskutusta, potkimista ja peiton kahinaa. Vähitellen äänet hiljenevät, liike vähenee ja… Huoneeseen laskee korvia huumaava hiljaisuus. Molemmat nukkuvat! Äidin vatsassa kihelmöi, OMAA AIKAA. 

  

Raksaleskellä omaa aikaa, tuota maagista herkkua, on hyvin vähän ja rajoitetusti. Pääsääntöisesti oma aika käsittää ajanjaksoja illalla sekä aikaisin aamulla tai yöllä. Omalla ajallani joko jumppaan, suunnittelen seuraavaa työpäivää, siivoan tai istun koneella. Tänään jumppasin (ja selasin sisustusblogeja puhelimella). Liikunta raksalesken arjessa vaatii tehokasta ajankäyttöä. Olen päättänyt liikkua myös tämän rankan elämänvaiheen aikana. Kotijumppa (niin typerältä kuin kuulostaakaan) on tämän raksavaimon pelastus! Sen avulla saan hien pintaan, vahvistan lihaksia sekä koordinaatiota. Kotijumpan lisäksi harrastan työmatkapyöräilyä sekä työpaikkaliikuntaa. Lastentarhanopettajan on helppo liikkua työpäivän aikana. Iltapäivisin ulkoilun aikaan juoksemme, hypimme ja pelaamme lasten kanssa hengästymiseen asti: hippaa, porrashyppyjä, hyppynarua jne.. ( Suosittelen ulkoleikkejä kaikille aikuisille. Lasten kanssa remuaminen on ihanaa! Kaiken lisäksi lapset rakastavat aikuisen osallisuutta ulkotouhuissa.)

Illalla juodessani teekuppostani puhelimeni äärellä, mietin elämäämme.  Ajattelin siinä yksin keittiössä istuskellessani, että kuinkahan moni nainen elää kanssani samanlaista elämänvaihetta. Uskon, että meitä on. Meitä, joilla jokainen päivä on täynnä elämää, suunnittelua – ja riittämättömyyttä. Meillä mies on tämän viikon käytännössä asunut rakennuksella. Arjen ruletin pyörittäminen kotona on siis ollut täysin minun vastuullani. Tekemistä riittää, valitusvirsi olisi pitkä. Onnellisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää huomata onni tässä ja nyt.Olen päättänyt keskittyä arjen pieniin iloihin ja siihen, että teen joka osa-alueella parhaani. Onnea tähän päivään toivat monien ihanien asioiden lisäksi muun muassa muovailuhetki lasten kanssa, puhdas pyykki sekä pienten käsien rakentama ”merirosvolaiva-maja” .

      Toshi toshi pitkä käärme ja meri. 

 

                                          Merirosvolaiva-maja.

”Ei onni synny sellaisen saavuttamisesta, mitä meillä ei ole, vaan sen arvostamisesta, mitä meillä jo on. – Koenig” Tämän ajatuksen voimalla toivotan kaikille oikein ihanaa perjantaita ja nautinnollista viikonloppua! <3

-Janika-