Cooleja cupcakeja!

Tammikuun viimeisen viikon kunniaksi päätimme lasten kanssa herkutella. Lapsemme rakastavat suklaata. Molemmat halusivat tehdä suklaapiirakkaa! Kaapeista ei löytynyt kuin perusleivontatarvikkeita, mutta en silti oikein innostunut suklaapiiraasta. Onnistuin onnekseni puhumaan pikkukokit ympäri muffinssien tekoon. Vetosin siihen, että muffinssitaikina maistuu paremmalta kuin suklaapiirakan taikina! Muffinssien päälle pursotimme piparmintulla maustetun ja mintunväriseksi värjätyn kuorrutteen. Eikö tullutkin aika cooleja!

Äidin tekeleet.

Lasten tekemät ovat aina makeempia! Eikö?!

Ohje:

Talvisen coolit suklaacupcaket

Muffinssipohjat:

3 dl vehnäjauhoja
1 dl tummaa kaakaojauhetta
1/2 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
115 leivontamargariinia
1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
2 kananmunaa
1/2 dlturkkilaista jogurttia
2 1/2 dl maitoa


Sekoita kuivat aineet (vehnäjauho, kaakaojauhe, sooda, leivinjauhe sekä vaniljasokeri) keskenään. Vatkaa pehmennyt voi ja sokerit hyvin sähkövatkaimella.Lisää joukkoon kanamunat yksitellen, hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon maito ja turkkilainen jogurtti. Lisää taikinaan vuorotellen maito-jogurttiseosta sekä keskenään sekoitettuja kuivia aineita. Sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina noin 14 muffinssivuokaan.
Paista 175 asteisessa uunissa 20 minuuttia. Anna jäähtyä ennen koristelua.


Cupcake-kuorrute:

200 g maustamatonta tuorejuustoa 

130 g pehmeää margariinia 

5 ³⁄₄ dl tomusokeria 

1 tl vaniljasokeria

maun mukaan piparminttuaromia

vihreätä elintarvikeväriä 

Sekoita kaikki kuorrutuksen ainesosat notkeaksi massaksi ja värjää mintunvihreäksi elintarvikevärillä. Lisää piparminttuaromia. Pursota kuorrute muffinssien päälle. (Ohjeella kuorruttaa hyvin 14 cupcakea/muffinssia.)Koristele strösselillä tai suklaarouheella.

HERKUTTELE!

 

 

Leipomisen paras hetki! :P

 

 

 Coolia viikkoa kaikille!


<3: Janika

Jäätävän kaunis pakkanen

Pakkanen on paukkunut jo useamman viikon ajan. Jäätä ja kuuraa on ulkona kaikkialla. En varmaan ole ainut, joka näkee epämukavassa hytinässäkin pakkasen kauneuden. Auringon paisteessa maisema on kuin sadusta! Vesi on ihmeellisen nättiä jäätyneenä: jääpuikkoina räystäillä,vesiastioissa sekä valkoisena aavana merimaisemana.

Olen tehnyt pakkasen kanssa yhteistyötä taiteen nimissä jo pari viikkoa. Päiväkodilla jäädytimme lasten kanssa litran maitotölkkeihin elintarvikeväreillä värjättyä vettä. Veden sekaan rypisteltiin silkki- ja kreppipaperia, tiputeltiin kimaltavia askartelukoristeita: tähtiä, paljetteja ja helmiä sekä upotettiin männynneulasia ja simpukoita. Valmiit jääkoristeet olivat mitä ihanimpia. Rautalangastaan ne taatusti roikkuvat usean kodin pihamaata tai kuistia koristamassa.

Omien lasteni kanssa olemme myös jäädyttäneet: jäälyhtyjä sekä "merenalaisia maailmoita". Maitotölkkijääkoristeisiin on hyvä upottaa rautalangasta tehty lenkki, joka jää hieman vedenpinnan yläpuolelle. Lenkistä on kiva laittaa taideteos roikkumaan esimerkiksi kuistille ja seurata kevään mittaan koristeen sulamista. Me emme tänä vuonna tehneet roikkuvia koristeita kotona, sillä kotimme ulkorappaus on vielä tekemättä. En näe harmaiden kivitiilien vieressä roikkuvia jääteoksia lainkaan kauniina keskeneräisyyden keskellä.

Mutta keskeneräisyys ei haittaa kun pimeässä illassa loistavat kauniit jäälyhdyt. Olemmekin jäädyttäneet niitä ahkerasti lasten kanssa tänä talvena. Isot plussat täytyy antaa myös miehelleni, joka useimmiten on muistanut pelastaa pihalle unohtuneen lyhdyntekeleen umpeen jäätymiseltä ja nostanut lyhdyn sisään. :) Jäälyhty on näillä pakkasilla valmis kumottavaksi nimittäin  jo 8 tunnissa. Omansa ehtii siis vielä tehdä. Säätietojen mukaan pakkaset alkavat ensi yönä hellittämään koko maassa! Nyt siis äkkiä vesiämpäriä täyttämään ja jäädyttämään, ehtii viikonlopuksi jäälyhty pihalle ohikulkijoita ja vieraita tervehtimään.

<3: Janika

Ponnarilla on nyt Instagramissa!

Tervehdys!

Blogimme löytyy nyt myös Instagramista käyttäjänimellä ponnarilla. Instagramissa julkaisemme satunnaisia kuvia kukin omista päivistämme. Kuvan lisääjä lukee kuvan alla hastageilla #janika, #jenny tai #sarlotta.Ensimmäiset kuvat ovat Janikan lisäämiä.

Lämpöisiä ajatuksia hyytäviin pakkaskeleihin!

<3: Janika

Päätöksistä puhtain! :)

Heippa!

Meillä sairastetaan, joten minulla on aikaa kirjoittaa. Todettakoon, että tänään on erityisen kurjaa olla vatsataudissa olevan lapsen äiti. Voin luvata, että tämän kokemuksen jälkeen olen erityisen tarkka siitä, että lähellä olevani lapset niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla eivät oireile mahatautia. En enää koskaan halua tätä karmeaa patjat ja matot sotkevaa sekä pienen ihmisen näännyttävää vitsausta kotiimme. Huoh, oma vatsa on jo pelkästä hajustakin sekaisin..


No, mutta lupasin kirjoittaa uudenvuodenlupauksistani lisää. Pieni potilas nukkuu ämpärin vieressä levitettävällä puusohvalla. Puoliksi juotu Jaffa-lasi nököttää orpona pöydän kulmalla. Ulkona on jo pimeää. Kun katson tuota näkyä, tekisi mieli kirjoittaa rakkaudesta. Rakkautta ei onneksi tarvitse päättää. Se tulee luonnostaan. Puhtaus, se on päätöksen paikka. Päätin nimittäin ikuisen tammikuun kestävän paastoamislupauksen sijaan aloittaa "kemikaalittomuuskuurin". Aivan, kemikaalittoman elämän. Viime vuodet olen keskittynyt taisteluun vartaloon kertyvää rasvaa vastaan. Tänä vuonna opettelen elämään niin, ettei kehoni kuormittuisi tulevaisuudessa niin monista myrkyistä ja kemikaaleista.


Erityisesti kosmetiikasta imeytyy ihmiskehoon satoja kemikaaleja. Kosteusemulsiot, hajuvedet, shampoot, meikit sekä hiusvärit ja muut myrkkyseokset ovat minulta kiellettyjä ilman todellista sisällysluettelon "syyniä". Pyrin puhtauteen siinä määrin, että suosin luonnonmukaisia tuotteita ensisijaisesti. Esimerkiksi ihon kosteuttamiseen ja kasvovoiteeksi käytän vain luonnonöljyjä: oliiviöljyä sekä kookosöljyä. Deodoranttia en aio käyttää enää koskaan. Kemikaalikammoni kohdistuu erityisesti päivittäiskäytössä oleviin hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin. Tiesittekö, että suuri osa meistä levittää joka päivä ohuisiin kainaloihoihinsa alumiinia sekä erilaisia hormonihäiritsijöitä, joiden epäillään aiheuttavan niin syöpää kuin esimerkiksi hedelmättömyyttä!


Hui! Kainalot hikisinä kipsutin lähimpään luontaistuotemyymälään ja ostin itselleni mineraalikividödön -kauniin jääkimpaleennäköisen hygieniatuotteen, jossa ei ole alumiinia, ei parabeeneja eikä ympäristöhaittoja! Mineraalikiveä kastellaan ja hierotaan kainaloihin. Hyvältä on tuote tuntunut. Ei kutise eikä kirvele. Kuntosalitreeniä, hikilenkkiä tai siivouspäivää mineraalikivi ei kestä, mutta normaalissa arjessa menettelee. Kiveä on tärkeää huuhtoa hyvin sekä ajoittain hioa hiekkapaperilla, jotta teho säilyy. Olen oppinut hallitsemaan hikoiluani. Riittävä vedenjuominen vähentää hienhajua kuten myös puhtaat kainalot ennen treeniä sekä puhtaat treenivaatteet (pesty  yli 60 asteessa).

Ei muuta kuin omista kainaloista oppimaan. Hikoilun hallitseminen ilman kemikaaleja vaatii itsensä tutkiskelua sekä erilaisten luontaistuotteiden kokeilua. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan mineraalikiveä kemikaalittomiin kainaloihin!

Auringonvaloa pakkaspäiviin!

<3: Janika

Uuden vuoden kynnyksellä! :)

Tervehdys vuoteen 2016! Uusi vuosi on toivotettu tervetulleeksi ja vanha vuosi taputeltu. Näin tammikuussa on virkistävää ajatella, että voi alkaa elämään uutta vuotta uusilla päätöksillä ja uudistetuilla tavoitteilla. Meidän perheessä tehtiin uudenvuodenlupauksia, joissa todella on tarkoitus pysyä. Mieheni kanssa päätimme muun muassa ulkoilla ja liikkua paljon, niin lasten kanssa kuin kumpikin itseksemme. Olemmekin luistelleet, hiihtäneet ja laskeneet mäkeä lähes päivittäin -pakkasesta huolimatta! Uudessa kodissa on tilaa liikkua myös sisällä. Alakerran aulassa raikuu mailapeli nytkin -äidin sisustushimo saa luvan vain haaveilla pikkumaalien sekä jumppamattojen raivaamisesta. Iltaisin meillä saa juosta ja jumpata. Eräs ilta vain antauduin alakerran sisustamisen suhteen. Olin juuri itse jumpannut itseni likomäräksi lasten majaleikin aikana ja endorfiineissäni menin lupaamaan perheen pojille lisää "pelitilaa" alakerrassa. Meidän perheessä liikunta on intohimo, näkyköön se kodin sisälläkin!


Tänään pakkasta oli hurjat 24 astetta. Meidän oli tarkoitus olla sisällä ja odotella ystäväperhettä kylään. Olohuoneen ikkunasta  näkyvä maisema muutti kuitenkin löhöilysuunnitelmat. Lapset halusivat hiihtämään tai luistelemaan. Päätimme lähteä kokeilemaan oman rannan jäätä. Hetken aurauksen jälkeen jäällä auringon kirkkaiden säteiden piristäminä luisteltiin jo posket punaisina. Päivän edetessä jäälle haettiin lämmintä kaakaota ja luistelureittejä aurattiin lisää. Saimme seuraksemme myös muita lapsia ja aikuisia. Pakkanen ei haitannut, sillä merellä ei tuullut lainkaan.


Meillä oli kerrassaan upea luistelupäivä! Lasten kehitystä oli jälleen uskomatonta seurata. Kaksivuotias tyttäremme on yllättänyt meidät vanhemmat täysin. Ajattelimme, että hän aloittaisi luisteluharjoitukset vasta ensi vuonna, 3-vuotiaana. Tyttö päätti kuitenkin itse luistella jo tänä talvena. Hän sai kerran kokeilla isonveljen  kakkosluistimia. Vaikutuimme niin, että ostimme neidille omat luistimet. Temperamenttinen ja päättäväinen tyttö liukuu jo hienosti hokkareillaan, nousee itse ylös kaatumisen jälkeen ja ennenkaikkea NAUTTII luistelusta!

Olosuhteet luisteluun olivat pakkasesta huolimatta lähes täydelliset!

Luistelemaan!

Työssäkäynti ja lapsiperheen hektinen arki liikuntaharrastuksineen on täyttä elämää. Blogi on usein mielessä ja kirjoitukset pulppuavat puolivalmiina päässä. Vuorokauteen mahtuu kuitenkin vain 24 tuntia, joista nukkumiseenkin on varattava osansa. Toivon, että ehdin bloggaamaan useammin. Olen kuitenkin itselleni armollinen -kaikkeen ei voi ehtiä. Tällä hetkellä elämässä tärkeintä ovat läheiset ihmiset. Liikunnan lisäksi kirjoittaminen on intohimoni -ehkä joskus minulla on aikaa kirjoittaa enemmän...


Aikaa on aina siihen, mikä on tärkeintä.


Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! <3 <3 Lisää uudenvuodenlupauksistani seuraavassa postauksessa.

Uudenvuoden yö -16!

<3: Janika

Kukkakaaliburgeri

Oikein lämpimiä vuoden ensimmäisiä terveisiä minulta hyytävästä pakkassäästä! Jäinen ilmanala on vallannut koko Suomen, joten en onneksi ole ainoa, jonka luita paleltaa. Vaan onhan tämä kylmyys kaunista! Puhelimen tallennustila on jälleen täynnä. Osasyynä on varmasti taianomaiset, kevätauringon kultaamat, upeat maisemat, joita vaan on pakko ikuistaa! Meidän uusi kotiseutu, Keski-Suomi, on äärimmäisen kuvauksellinen paikka.
Kuin satukirjassa asuisi. ;)

Tänään kevään tai vain viikonlopun inspiroimana päätin kokkailla jotain uutta ja erilaista. Visioinnin tuotteena syntyi: Kukkakaaliburgeri. Tämän ruoan ulkomuodolla ja nimellä on hyvä huijata roskaruoan ystävää syömään terveellisemmin. Ja mikä parasta: ellei vielä ole hurahtanut kukkakaaliin, nyt on hyvä hetki kokeilla ja antaa tuon vaalean vihanneksen viedä mennessään! Nappasin KuntoPlussan sivuilta loppuun muutaman hyvän syyn nauttia kukkakaalia:

"
Antioksidatiivisten karvasaineiden lisäksi kukkakaali sisältää samaa hyvää tekevää allisiinia, jota on myös valkosipulissa.
Allisiini hillitsee tulehduksia ja jarruttaa kehon ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä.
Kukkakaalissa on runsaasti myös sikiövaurioita ehkäisevää foolihappoa. Foolihappo saattaa suojata myös rintasyövältä ja sydän- ja verisuonitaudeilta.  " (http://kuntoplus.fi/terveellinen-ravitsemus/kaalit-kukkakaali)

Eikun kokeilemaan!

Kukkakaaliburgeri

Jauhelihapihvit:

1 dl korppujauhoja
2 dl maitoa
1 muna
400 g naudan jauhelihaa
lisäksi taikinaan:
1 sipuli
1 tl suolaa
mausteita oman maun mukaan ( esim. mustapippuria, valkopippuria, paprikajauhetta n. 0,5 tl/mauste )

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Sekoita korppujahot maitoon ja anna turvota hetken. Lisää muna ja jauheliha. Sekoita joukkoon sipuli, suola ja mausteet. Muotoile taikinasta pihvejä ja paista uunin keskitasolla 225 asteen lämmössä niin kauan, että jauhelihapihvit ovat pinnasta ruskettuneet, n. 15-20 minuuttia.

Hampurilaiskuoret kahteen suureen burgeriin:

n. 750 g kukkakaalia
2 kananmunaa
3 tl psylliumia
suolaa maun mukaan

Höyrytä tai keitä kukkakaalinuput  pehmeiksi. Soseuta kypsynyt kaali massaksi ja anna jäähtyä. Lisää seokseen munat ja suola. Sekoita lopuksi joukkoon psyllium kokoajan hämmentäen. Voitele leivinpaperi kevyesti oliiviöljyllä ja muotoile taikinasta uunipellille paksuja hampurilaiskuoria. Paista uunin keskitasolla niin kauan, että kuoren pinta on ruskettunut. Irroita valmiit kuoret heti paperista. Minä leikkasin kunkin kuoren leivinpaperista, kumosin lautaselle ja varovasti irroittelin leivinpaperin pois.

Täytä hampurilaiset maun mukaan! Meillä täytteeksi tuli jauhelihapihvin seuraksi ketsuppia, sulatejuustoviipale, salaattia, tomaattia ja suolakurkkua.

Kun upotat hampaasi pehmeän kuoren ja täytteiden läpi, saat kielellesi herkullisen makuelämyksen ja joudut vain toteamaan, että kyllä kukkakaalista on moneksi! ;)

                                                                     Herkullisin terveisin;

                                                                                 Jenny