Näköaloista toisiin

Näihin maisemiin on hyvä kotiutua!

Pääsiäisloma on nautittu. Siirtyminen takaisin kiireiseen työn sekä opiskelujen täyteiseen arkeen on alkanut. Tuo pääsiäisen aika toi monenlaista muutosta, tekemistä, juhlan aihetta sekä harrastelua elämääni. 

Muutin Ylivieskan jo tutuksi tulleista ympäristöistä pysyvästi pois. Päädyin takaisin rakkaimpaan kotikaupunkiini Jyväskylään. Juhlimme äidin 5-kymppisiä, saunoimme, uimme avannossa, urheilimme ja urheilimme vielä vähän lisää. Söimme vastapainoksi hyviä herkkuruokia, leivoksia ja suklaata. Kylässä, vierailulla kävi myös tahtojen taistelu, kun mielenkiinnolla sivusta seurasin jääkiekon nostattamaa huumaa kera JYP ja Kärppä fanien.

Sunnuntaina purimme viimeiset jännitteet ja tunteet Oravivuoren rinteille, aina Struven ketjun mittauspaikalle asti. Alkuun Oravivuoren reitin lähelle löytäminen autolla tuotti pieniä vaikeuksia. Muutamien ylimääräisten kilometrien ja ohjeiden/ kyselyjen jälkeen parkkeerasimme auton pienelle parkkialueelle. Tien toiselta puolelta jyrkkä ja kapea polku kera oranssien opasteiden lähti kiemurrellen johdattamaan kohti päämäärää. Ennen tuohon kiivaaseen nousuun ryhtymistä, luimme kumminkin taulusta pienen tieto -pläjäyksen paikasta. 

Struven-ketjun historiaa, tarinaa ja merkitystä

Edessä oli juoksua, hyppyjä, kävelyä, raskasta hengitystä, naurua ja iloisia purkauksia. Kunnes näkökenttään nousi uljaana kohti taivaita kohoava torni. Pari naista oli pysähtynyt sen juurelle nauttimaan eväistä ja luonnon ihmeellisestä rauhasta. Niinpä huikkasimme "moit" ja annoimme heidän jatkaa rauhaisaa eloaan. Kipusimme suoraan perille korkeuksiin. Maisemat olivat huikeat! Näimme melkein koko Päijänteen yli!

 Tuolla ylhäällä, taivaissa, luonnon helmassa, jylhien havupuiden ja eteen aukeavien järven selkien keskellä ei voinut kuin huokaista syvään. Taltioin talteen kameran filmille tuon kauniin maiseman, jokaisesta perspektiivistä mihin kykenin.

 Kiivetessä ylemmäs ja ylemmäs metsä kuivui melkein silmissä

Näköalatorni kaikessa komeudessaan

Huipulla ei tuullut!

Aiai..

Kipusimme hyvän tovin jälkeen alas ja tutkiskelimme vielä lähiympäristöä. Kello alkoi liian pian kolkuttamaan ja meidän retkemme oli saamassa päätöstään. Enää paluu autolle ja hurautus kotiin.

Siinä matkalla mieleeni kehittyi idea!! Olisi mahtava päästä tutustumaan jokaiseen Struven-ketjun henkeäsalpaavaan maisemaan. Lähteä kiertämään kaikki 34 suojeltua mittauspistettä, jotka ovat Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa. Lukemani mukaan kaikki mittaukset on tehty korkeissa olosuhteissa, joten näkymät tulisivat olemaan huikeat!

Ehkä mä vielä joskus...

Tsemppiä lomalta paluuseen & aurinkoista kevättä toivottaa

Sarlotta

p.s. Alla hieman Struven ketjun historiasta ja merkityksestä

Struven ketju - Tonavan suistosta Hammerfestiin

Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin Maapallon kokoa ja muotoa kolmiomittauksilla. Maapallo oli todistettu pyöreäksi 1500-luvulla, mutta jo Isaac Newton 1600-luvulla arveli, että maapallo olisi sittenkin hieman litteä navoiltaan. Seuraavalla vuosisadalla Lappiin ja Peruun lähetetyt retkikunnat olivat osoittaneet tämän teorian oikeaksi.

Struven ketjuksi nimetyn kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suomessa Struven ketjua on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi.

Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alueella: Stuor-oivi (nimi nykyasussa Stuorrahanoaivi) lähellä Norjan rajaa, Avasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Alatornion kirkko) Länsi-Lapissa, Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella sekä Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla ja Svartvira (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa.

Kun ketju mitattiin, se kulki kahden valtion - Venäjän ja Ruotsin - alueella. Nykyään alueella on kymmenen valtiota eli Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Nämä maat ovat tehneet yhteistyötä ketjun suojelemiseksi ja mittauspisteiden kunnostamiseksi jo vuodesta 1993. Struven ketju onkin ensimmäinen maailmanperintökohde, joka ulottuu näin monen valtion alueelle.

Kolmiomittauksen alkuperäinen tavoite oli selvittää maapallon täsmällinen muoto ja mitat. Struven ketjun mittaustulokset ovatkin yllättävän tarkkoja. Sen perustavaa laatua olevia tuloksia on käytetty monissa tieteellisissä tehtävissä. Myöhemmin se on toiminut malliesimerkkinä kolmiomittaustekniikasta ja antanut hyvän pohjan myöhemmille kartoitustöille niin Suomessa kuin muissakin maissa.

Suomessa Struven ketju yhdisti pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa yli sadan vuoden ajan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Maanmittauslaitoksen kolmioketjut eivät vielä kattaneet koko maata.

Myöskin monessa muussa maassa ketjun pisteistö on luonut pohjan käytännön kartoitustyölle. Tähän on ollut hyvät mahdollisuudet erityisesti siitä syystä, että koko työ on erittäin tarkasti dokumentoitu. F.G.W. Struve julkaisi vuonna 1860 teoksen Arc du méridien de 25° 20' entre le Danube et la Mer Glaciale mésure depuis 1816 jusqu'en 1855, 3 vol. and diagrams, St. Petersburg.

(teksti kaapattu: http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju)