Tämä viikko on ollut ihana, sillä arkeamme piristämässä kävivät minun vanhempani sekä muita sukulaisiani. Lapset olivat innoissaan kun saivat pitää päiväkodista vapaata ja olla mummin ja papan hoidossa. Kaikki kiva loppuu kuitenkin aikanaan ja niin mummilan porukankin piti lähteä kotiin ja töihin. Mekin aloimme ahertamaan ulkona ja sisällä. Lauantai-aamun meidän sisällä möyrysi jälleen pölyä, likaa ja sormenjälkiä sekä likapyykkiä inhoava naarastiikeri, joka mouruten ajoi miehen ja lapset pihalle. Kun pahin pöly oli pyyhitty ja paikat hieman paremmassa ojennuksessa, tiikeri nuoli turkkinsa ja lähti muiden mukaan pihalle puusavottaan.
Meidän tontillamme kasvaa jättimäisiä mäntyjä. Niin korkeita, leveitä ja monihaaraisia, että peittävät oksillaan näkymää merelle. Mies on kaatanut niitä jo useamman, mutta vielä muutama pitää saada kumoon. Puusavotta tarkoittaa sitä, että lasten kanssa kannamme suurten puiden oksia ja polttopuiksi sahattuja puukappaleita pinoihin ja kasoihin tontin eri puolille. Päämääränä on saada puiden osat poltettua ja pinoon ennenkuin kaivuri tulee viikon päästä tonttia muokkaamaan. Homma on kovaa, mutta yhdessä ihan mukavaa ajanvietettä. Hiki lämmitti ja välillä käytiin lasten kanssa juomassa "limpparia" pahvimukeista pihakivellä.
Illalla paistoimme rannassa makkaraa. Päivän ajan palanut nuotio oli pienentynyt niin, että siinä oli hyvä kypsentää lapsille Atrian iltaherkut! :) Laskeva aurinko kultasi meren ja lapset leikkivätkin, että "vedessä on kultaa". Löysimme rantakaislikossa kuljeskellessamme jonkun eläimen luurangon. Meri oli mitä ilmeisimmin myrskyn aikaan sen huuhtonut rantaamme. Poikamme oli varma, että luut kuuluvat ketulle. Illasta tulikin luontoilta. Kysymysten tulva oli valtava. Miksi se on kuollut? Miten sillä ei oo silmiä? Miksi sen nahka on irti? Missä sen äiti ja isi on? Onko se kävellyt meidän pihalla? Miehen kanssa vastasimme parhaamme mukaan. Mitä elämä olisikaan ilman pieniä pihantonkijoita, jotka innostuvat, ihmettelevät ja saavat meidät vanhemmatkin näkemään kotipihan kiehtovana?!
 |
| Kaislikossa suhisee. |
 |
| Kettu se ei kyllä ole, mutta kettuna sitä nyt pidetään! :) Meri tuo ihmeellisiä aarteita. |
 |
| Päivän aikana nuotio pieneni niin, että illalla siinä jo pystyi paistamaan makkaraa. |
Pienet pihantonkijat nukkuvat puhtaina sängyissään. Sauna on pian lämmin, päivän rehkinyt mies odottaa seuraa! Ilta olkoonkin pitkä ja suloinen! Toivotan tämäniltaisen auringonlaskun myötä ihanaa ja kaunista syysiltaa meille kaikille! <3
 |
| Kalastajan kotimatka. |
<3: Janika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)